Kauniin äidinkielemme päivää vaan. Minulla olisi muutama vaatimaton toive, joita kaikki rientänevät heti täyttämään, kun ne suon ääntää julki.

1. Panna-verbi pannasta. Muistan, kun yläasteen ruotsin tunnilla oli niin hurjan hauskaa, kun lägga-verbin suomennos oli “panna”. Hihii, mikäpä siinä. Ikävä kyllä tämä asenne tuntuu olevan täysin hyväksyttävä myös nykyisten aikuisten keskuudessa, sillä panna-verbiä vältellään usein ja jopa tiedostamattomasti.

“Pistäminen” on monessa ottanut “panemisen” paikan. Joskus se on siedettävää, kuten “pistä tulemaan”-tokaisussa. “Pistä se siihen” on minusta aika ikävästi sanottu, ellei kyse ole neulasta. Odotan vain, milloin viranomaisten “toimeenpistovelvollisuus” tulee yleiseen käytäntöön.

Siksi toisekseen, seksuaalisista assosiaatioista ei pääse sanoja vaihtamalla. Panemisen lisäksi olen kuullut puhuttavan ainakin laittamisesta, polkaisemisesta, höyläämisestä ja – pistelystä.

Pannaan siis reilusti menemään!

2. Viinan juominen ei ole juhlimista. Jostain käsittämättömästä syystä jokainen ihmisen kurkusta solahtava alkoholintippa on jonkin juhlistamista. Ainakin humalajuomisen yhteydessä. Onko liian noloa sanoa, että tykkään olla kännissä riippumatta olosuhteista? Juhliminen tarkoittaa sitä, että on jotain juhlimisen aihetta. Syntymättömyyspäiväkin kelpaisi, jos jollekulle olisi lapsena vihjattu Liisasta Ihmemaassa.

On oikeellisempaa sanoa, että “menen juomaan aivoni tärviölle ja hankkiutumaan vaikeuksiin” kuin “menen juhlimaan”, jos mitään juhlaa ei ole tiedossa. Ei kai normaalia aikuisen ihmisen toimintaa tarvitse suinkaan peitellä, jos se ei ole ongelma?

3. Kaikki muut radiokanavat paitsi Yle Puhe muutetaan lähettämään pelkästään musiikkia. Kuunnelkaa itse.

Kiitos! Hyvää Agricolan päivää!

 

PS. Tiistaiaamu sai lisäämään yhden, jo pitkään kyteneen toivomuksen tähän listaan. Uusi Suomi uutisoi Ylen Mannerheim-elokuvan olevan “ongelmissa”. Suomeksi ihmiset ja yhteisöt ovat kuitenkin vaikeuksissa, tai niillä on ongelmia. En tiedä, mistä tällainen nykykieleen pesiytynyt puolimielisyys on peräisin, mutta epäilen englannin kielen vaikutusta. Mahdollisesti moni menevä “englanti on niinku mun työkieli”-ihminen ei osaa kumpaakaan kieltä kunnolla. Ainakin kaupallisen alan ylikansallisilta toimijoita tulee niin hirveää englantia, että on vaikea uskoa heidän todella pärjäävän “maailmalla”.

Opetelkaa, ymmärtäkää, kunnioittakaa kieliä.